Venäjän ja Yhdysvaltain johtajat sopivat askelista kohti rauhaa
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ovat käyneet lähes kahden tunnin mittaisen puhelinkeskustelun 18. maaliskuuta, jonka keskiössä oli Venäjän ja Ukrainan sodan ratkaisu.
Kello 8:30. Teksti: Nina Laakso / 24-verkkolehti
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ovat käyneet lähes kahden tunnin mittaisen puhelinkeskustelun 18. maaliskuuta, jonka keskiössä oli Venäjän ja Ukrainan sodan ratkaisu. Putin sitoutui keskeyttämään hyökkäykset Ukrainan energiainfrastruktuuriin 30 päivän ajaksi osana laajempaa suunnitelmaa kohti pysyvää rauhaa.
Osapuolet sopivat, että rauhan tie alkaa aselevosta ja neuvotteluista, joihin kuuluu myös aselepo Mustallamerellä. Trump kuvaili keskustelua "erittäin positiiviseksi ja tuottavaksi" ja kertoi, että neuvottelut rauhansopimuksesta alkavat välittömästi Lähi-idässä. Valkoinen talo korosti, että sodan aiheuttamat valtavat taloudelliset menetykset voitaisiin käyttää paremmin kansalaisten hyväksi.
Venäjä vaatii, että konfliktin ratkaisu edellyttää Ukrainan kriisin "perimmäisten syiden" tunnustamista sekä Venäjän "oikeutettujen turvallisuusintressien" huomioimista. Lisäksi Venäjä edellyttää, että aselepoon liittyy takuita Ukrainan liikekannallepanon ja aseistamisen rajoittamisesta.
Venäjä on ilmaissut epäilyksensä Ukrainan halusta ja kyvystä noudattaa aiempia sopimuksia ja vaatii aseavun lopettamista Ukrainalle. (Saman epäilyksen Venäjää kohtaan on esittänyt myös Ukraina). Samalla Venäjä lupasi "humanitaarisista syistä" taata ukrainalaissotilaiden turvallisuuden Kurskin rintamalla, mikäli he antautuvat.
Lisäksi Putin ilmoitti, että seuraavana päivänä 19. maaliskuuta suoritetaan vankienvaihto, jossa molemmat osapuolet vapauttavat 175 sotavankia. Hyvän tahdon osoituksena Venäjä siirtää myös 23 vakavasti haavoittunutta ukrainalaista sotilasta.
Keskustelussa käsiteltiin myös Venäjän ja Yhdysvaltain suhteiden parantamista ja Lähi-idän tilannetta. Molemmat osapuolet tunnustivat yhteisen vastuunsa kansainvälisestä turvallisuudesta ja olivat yhtä mieltä tarpeesta hillitä ydinaseiden leviämistä.
Venäjän "perimmäiset syyt"
Venäjä tarkoittaa "perimmäisillä syillä" yleensä omaa näkemystään konfliktin taustatekijöistä, jotka se kokee oikeuttavan toimensa Ukrainassa. Näitä syitä se on esittänyt eri muodoissa niin virallisissa lausunnoissaan kuin propagandassaan. Tässä muutama keskeinen tekijä:
Naton laajentuminen – Venäjä väittää, että länsimaat ja erityisesti Nato ovat laajentuneet liian lähelle sen rajoja, mikä uhkaa sen turvallisuutta. Ukrainan ja Georgian mahdollinen Nato-jäsenyys on ollut erityinen punainen vaate.
Lännen väitetty sekaantuminen Ukrainan sisäisiin asioihin – Venäjä katsoo, että länsi tuki vuoden 2014 Maidanin vallankumousta, joka johti länsimielisen hallinnon nousuun ja Venäjä-mielisen presidentti Viktor Janukovytsin syrjäyttämiseen. Tämä tulkitaan Venäjän näkökulmasta laittomana vallankaappauksena.
Venäjänkielisten oikeudet Ukrainassa – Venäjä on väittänyt puolustavansa venäjänkielisiä kansalaisia Itä-Ukrainassa, erityisesti Donbassin alueella. Se on perustellut sodan aloittamista sillä, että Ukrainan hallitus olisi sortanut ja uhannut näitä ihmisiä.
Krimin ja Donbassin asema – Venäjä on katsonut, että Krimin liittäminen vuonna 2014 oli oikeutettua, koska alueen asukkaat "äänestivät" liittymisestä Venäjään. Donbassin itsenäisyyspyrkimyksiä ja Venäjän tukemia separatisteja se pitää oikeutettuina ja on vaatinut, että Ukraina tunnustaa näiden alueiden erityisaseman.
Venäjän turvallisuusintressit laajemmin – Venäjä katsoo, että se on oikeutettu etupiiriin entisen Neuvostoliiton alueella ja että lännen vaikutuksen lisääntyminen siellä on suora uhka sen geostrategisille tavoitteille.
Mitä oikeasti tapahtui?
On totta ja selvää, että vuonna 2014 Ukrainassa tapahtui kansanliikkeestä alkanut vallanvaihdos, mutta Venäjä on tulkinnut sen vallankaappaukseksi, jotta se voisi oikeuttaa omat sotilaalliset toimenpiteensä.
Krimin valtaus oli Venäjän sotilaallinen operaatio, jota perusteltiin venäjänkielisten suojelemisella, mutta käytännössä se rikkoi kansainvälistä oikeutta ja vahvisti Venäjän asemaa Mustallamerellä.
Itä-Ukrainan sota ei ollut vain sisäinen konflikti, vaan Venäjä tuki separatisteja suoraan.
Naton rooli ennen vuotta 2014 oli rajallinen, mutta Venäjän toimet johtivat siihen, että Ukraina alkoi vakavasti harkita jäsenyyttä.
Venäjän väittämillä "perimmäisillä syillä" on siis osittain historiallista taustaa, mutta niiden tulkinta riippuu vahvasti siitä, mistä näkökulmasta niitä katsotaan.
Käytännössä "perimmäisten syiden tunnustaminen" tarkoittaisi sitä, että länsi ja Ukraina myöntäisivät Venäjän turvallisuusvaatimukset oikeutetuiksi ja olisivat valmiita tekemään myönnytyksiä esimerkiksi Ukrainan puolueettomuuden tai alueellisen jakautumisen suhteen. Tämä on kuitenkin täysin vastoin Ukrainan ja lännen näkökulmaa, jossa Venäjän hyökkäystä pidetään laittomana sotatoimena ilman oikeutusta.