Trump uhkaa Venäjää uusilla öljysanktioilla – mutta mitä hänen lausuntonsa todella tarkoittaa?
Erityistä närkästystä Yhdysvaltain presidentissä herättivät Putinin ehdotukset, joiden mukaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi pitäisi korvata "väliaikaisella hallinnolla".
Kello 21:08. Teksti: Nina Laakso/ 24-verkkolehti
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmaissut ärtymyksensä Venäjän presidentti Vladimir Putinia kohtaan, syyttäen tätä Ukrainan tulitaukoneuvottelujen umpikujasta. Trump varoitti, että mikäli hän päätyy pitämään Moskovaa yksin vastuussa tilanteesta, hän asettaa Venäjän öljylle tiukemmat toissijaiset tullit.
Trumpin mukaan mikäli Venäjä ei suostu sovitteluratkaisuun, kaikki venäläisen öljyn ostajat joutuvat valinnan eteen: joko liiketoiminta Yhdysvaltojen kanssa tai venäläinen energia. Lisäksi Trump esitti mahdollisuuden 25–50 prosentin lisätulleista venäläiselle öljylle.
Erityistä närkästystä Yhdysvaltain presidentissä herättivät Putinin ehdotukset, joiden mukaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi pitäisi korvata "väliaikaisella hallinnolla", jonka tukena olisivat YK ja Yhdysvallat. Trump torjui ajatuksen jyrkästi ja piti sitä neuvottelujen kannalta vahingollisena.
Mitä Trumpin lausunto todella merkitsee?
Trumpin sanat jättävät tulkinnanvaraa. Hän korostaa "erinomaisia suhteitaan" Putiniin ja antaa ymmärtää, että hänen vihansa voi laantua nopeasti, jos Venäjä "tekee oikein". Tämä viittaa siihen, että hänen retoriikkansa on osittain neuvottelutaktiikkaa – kovia uhkauksia yhdistettynä mahdollisuuteen palata normaaliin yhteistyöhön.
Samalla Trump jättää auki mahdollisuuden, ettei Venäjä ole yksin syyllinen sodan pitkittymiseen. Tämä voi tarkoittaa joko pyrkimystä osoittaa tasapuolisuutta neuvotteluissa tai halua etäännyttää Yhdysvallat Ukrainan kiistattomasta tukemisesta.
Presidentti Stubbin tapaaminen presidentti Trumpin kanssa
Trumpin toimintaa on aina kiehtovaa analysoida, koska siinä on niin monta tasoa. Stubbinkin tapaaminen herättää kysymyksiä – mitä kulisseissa oikeasti puhuttiin ja vaikuttiko se Trumpin näkemyksiin mitenkään.
Trump tunnetaan siitä, että hän toimii pitkälti omien vaistojensa ja arvioidensa pohjalta, eikä hän ole erityisen kiinnostunut muiden mielipiteistä, ellei hänellä ole jokin syy kysyä niitä.
Se, että Trump kysyi Stubbilta, voiko Putiniin luottaa voi viitata moneen asiaan.
Trump on tunnetusti skeptinen monia eurooppalaisia johtajia kohtaan, mutta Stubb on hänelle uusi tuttavuus presidenttinä. Kysymys on voinut olla tapa testata, kuinka suorasukaisesti Stubb vastaa ja kuinka yhtenäinen länsimaiden linja on Putinin suhteen. Kysymys saattoi olla myös retorinen, Trump tietää jo vastauksen, mutta haluaa nähdä, miten Stubb reagoi.
Trumpilla on taipumus testata omia ajatuksiaan kysymällä muiden mielipiteitä, ei välttämättä siksi, että hän muuttaisi omia näkemyksiään, vaan siksi, että hän voi käyttää vastauksia omien argumenttiensa vahvistamiseen. Jos Stubb olisi vastannut toisin, Trump olisi voinut käyttää sitä omaksi edukseen.
Stubbin tapaaminen Trumpin kanssa oli varmasti hyödyllinen siinä mielessä, että Euroopan kanta tuli esiin suoraan Trumpille. Mutta muuttaako se mitään? Ehkä ei – ainakaan lyhyellä aikavälillä. Neuvotteluiden iso kuva on edelleen Yhdysvaltojen ja Venäjän hallussa, ja Trumpilla on oma pelinsä meneillään.
Ehdotus pääsiäisaselevosta oli sinänsä looginen, mutta voi olla, että se vain ärsyttää Venäjää ja jää Trumpilta huomiotta. Stubbin ehdotus voidaan tulkita lännen pyrkimykseksi vaikuttaa asiaan, josta Eurooppa on pidetty erossa, ja muualta tuleva ohjaus ei yleensä toimi Trumpin kohdalla.