Oskar Schindlerin lista löytyi ullakolta Saksassa – uutta tietoa sankarista
Schindlerin matka kohti sankaruutta alkoi vuonna 1939.
Kello 13.05. Teksti: Nina Laakso/ 24-verkkolehti
Yli tuhat juutalaista pelastui natsi-Saksan tuhoamiskoneistolta toisen maailmansodan aikana, kun liikemies Oskar Schindler nimesi heidät sotateollisuuden kannalta välttämättömiksi työntekijöiksi tehtaassaan. Schindleristä tuli kansainvälisesti tunnettu, kun hänen tarinansa sai laajaa huomiota Steven Spielbergin ohjaaman Schindlerin lista -elokuvan myötä vuonna 1993. Elokuva perustui pitkälle pelastuneiden kertomuksiin. Nyt, 50 vuotta Schindlerin kuoleman jälkeen, Saksan liittovaltion arkisto esittelee osan löytöjä, jotka tuovat lisää tietoa miehestä ja hänen toimistaan.
Vuonna 1999 Saksan Hildesheimissa sijaitsevasta ullakolta löytyi matkalaukku, joka sisälsi 7 000 asiakirjaa Schindlerin perinnöstä, mukaan lukien versio kuuluisasta pelastuslistasta. Schindlerin poika löysi asiakirjat 25 vuotta Schindlerin kuoleman jälkeen. Näitä asiakirjoja on nyt digitoitu ja julkaistu osana Schindlerin elämäntyön esittelyä.
Schindlerin matka kohti sankaruutta alkoi, kun hän vuonna 1939 perusti tehtaan lähelle Krakovaa ja työllisti juutalaisia heidän menetettyään oikeutensa natsi-Saksan miehityksen alaisessa Puolassa. Aluksi Schindler käytti heitä halpana työvoimana, mutta juutalaisia vastaan kasvaneen vainon myötä hän ryhtyi suojelemaan työntekijöitään. Hän perusti majoitustiloja tehtaansa yhteyteen ja väitti heidän olevan välttämättömiä sodan aikaiselle tuotannolle, estäen näin heidän siirtonsa keskitysleireille.
Schindlerin rohkeat toimet pelastivat satoja juutalaisia, ja hän jopa keksi joillekin uusia ammatteja varmistaakseen heidän säilymisensä tehtaassa. Kun Neuvostoliiton joukot lähestyivät, Schindler siirsi tehtaansa ja juutalaiset työntekijänsä nykyisen Tšekin alueelle, turvaan sodan myllerrykseltä.
Sodan jälkeen Schindler menetti omaisuutensa ja eli vaatimattomasti. Hän sai tukea juutalaisyhteisöiltä sekä pelastamiltaan ihmisiltä. Vuonna 1962 hänet palkittiin Israelissa arvonimellä Vanhurskas kansojen joukossa, ja hänen vaimonsa Emilie sai saman kunnian vuonna 1994.
Schindlerin tarina muistuttaa siitä, että yksittäisten ihmisten rohkeus voi muuttaa historian kulkua, vaikka heidän elämänsä olisikin ristiriitaista. Hän ei ollut sivistynyt mies, hän ei ollut mies, joka olisi opiskellut mitään. Häntä ei pidetty erityisen moraalisena elämän tyyliltään, häntä pidettiin juoppona ja naisten miehenä mutta, toisin kuin kaikki "moralistit", Schindler auttoi ihmisiä vaarantamalla oman henkensä.