Näkökulma: Jos sanot, ettet valehtele, valehtelet

Jokainen ihminen valehtelee jossain määrin, mutta valehtelun syyt ja tavat vaihtelevat suuresti.  

Kello 22:05. Teksti: Nina Laakso / 24-verkkolehti

Usein ajatellaan, että valehtelu on tietoista väärän tiedon antamista, mutta todellisuudessa valheet voivat ilmetä monissa eri muodoissa, kuten totuuden kaunisteluna, valkoisina valheina tai totuuden osittaisena kertomisena.

 "Jos sanot, ettet valehtele, valehtelet" korostaa sitä, että täydellinen rehellisyys on äärimmäisen harvinaista, ellei jopa mahdotonta. Ihmiset valehtelevat joskus suojellakseen itseään tai toisiaan, välttääkseen konflikteja tai säilyttääkseen sosiaalisen harmonian. Esimerkiksi, kohteliaisuudet tai diplomaattiset sanat saattavat olla valheellisia, mutta ne voivat silti palvella tärkeää tarkoitusta.

On myös psykologisia valheita, kuten itselleen valehteleminen. Ihmiset saattavat kieltää itseltään totuuksia, koska niiden myöntäminen voisi olla kivuliasta tai vaatisi muutosta omassa toiminnassa.

Jokainen ihminen valehtelee jossain määrin, mutta valehtelun syyt ja tavat vaihtelevat suuresti. Joissakin tilanteissa valheet voivat olla lähes välttämättömiä, kun taas toisissa ne voivat olla haitallisia ja jopa tuhoisia.

Asioiden salaaminen on myös eräänlainen valhe, sillä se estää toista saamasta täydellistä kuvaa tilanteesta. Tämä voi olla perusteltua joissain tilanteissa, erityisesti silloin, kun totuuden kertominen voisi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Viranomaiset saattavat jättää kertomatta jotain julkisesti, jotta vältytään paniikilta tai jotta operaatio voi edetä turvallisesti.

Lasten kohdalla aikuiset saattavat käyttää valkoisia valheita suojellakseen heitä asioilta, joita he eivät vielä pysty ymmärtämään ja käsittelemään. Esimerkiksi vaikeat perhetilanteet tai taloudelliset huolet voivat jäädä lapsilta piiloon, kunnes he ovat tarpeeksi kypsiä ymmärtämään niitä. 

Haitalliset pahat valheet

Haitalliset pahat valheet ovat sellaisia, jotka aiheuttavat enemmän vahinkoa kuin hyötyä tai joilla pyritään tarkoituksellisesti harhaanjohtamaan, manipuloimaan tai vahingoittamaan muita. Nämä ovat valheita, joiden tarkoituksena on pettää toista saadakseen itselleen etua tai hyötyä toisen kustannuksella. Esimerkkejä voivat olla valehtelu liiketoimissa, huijaukset tai vilpilliset lupaukset. Tällaiset valheet rapauttavat luottamusta ja voivat johtaa suuriin taloudellisiin tai henkilökohtaisiin menetyksiin.

Kun otetaan huomioon, että valehtelu – erityisesti harmittomat on osa ihmisluontoa, ei ole järkevää alkaa kyseenalaistamaan jatkuvasti kaikkea, mitä muut sanovat tai jättävät sanomatta.

Jos huomaat, että joku liioittelee esimerkiksi saavutuksiaan tai tarinoitaan, voit miettiä, miksi hän tekee niin. Usein taustalla voi olla tarve hyväksynnälle tai halu tehdä vaikutus. Jos valheet eivät loukkaa ketään tai muuta totuutta merkittävästi, niiden antaminen mennä ohi voi olla jopa viisas valinta. Luottamus on tärkeä osa ihmissuhteita, ja sen ylläpitäminen vaatii joskus tiettyä sietokykyä ja hyväksyntää harmittoman valehtelun suhteen. 

Haitallisissa pahoissa valheissa ammattilaisilla, esimerkiksi poliisin kuulustelijoilla on paras kyky tunnistaa valhe ja totuus, vaikkakaan ei aina 100 prosenttisesti.