50 vuotta kansanmurhasta: Kambodzan verisen historian varjo yhä läsnä

Kambodzan kansanmurha muistuttaa meitä siitä, kuinka nopeasti ideologinen hurmos voi muuttua järjestelmälliseksi joukkomurhaksi. 

Kello 13.20. Teksti: Nina Laakso / 24-verkkolehti

Kambodza, pieni Kaakkois-Aasian valtio, muistaa tänä keväänä yhden modernin historian synkimmistä aikakausista – punakhmerien suorittaman kansanmurhan 50-vuotispäivää. Vuosina 1975–1979 maata hallinnut kommunistinen Pol Potin johtama hallinto vei hengen arviolta kahdelta miljoonalta ihmiseltä – noin kolmasosalta väestöstä.

Punakhmerien ideologia pyrki pyyhkimään kaiken, mikä liittyi perinteisiin, koulutukseen, uskontoihin tai ulkopuoliseen vaikutukseen. Käytännössä tämä tarkoitti miljoonien ihmisten pakkosiirtoja maaseudulle pakkotyöhön, massateloituksia, nälkään näännytystä ja laajamittaista kidutusta. Kohteena olivat erityisesti älymystö, buddhalaiset munkit, kristityt ja etniset vähemmistöt, kuten vietnamilaiset ja kiinalaiset.

Hallinto perusti uuden yhteiskuntajärjestyksen, jossa kaiken oli määrä alkaa alusta – niin kutsutusta "vuodesta nolla". Kampuchea Demokraattinen valtio perustettiin Pol Potin johtamana, ja koko maa suljettiin ulkomaailmalta. Tavoitteena oli itsenäinen, täysin agraarinen valtio, jossa länsimaisten vaikutteiden kitkeminen vietiin äärimmäisyyksiin. Tuloksena oli katastrofaalinen inhimillinen tuho.

Vuonna 1979 Vietnamin joukot puuttuivat tilanteeseen ja syrjäyttivät punakhmerit. Tämän jälkeen Kambodza on kulkenut pitkän tien kohti rauhaa ja jälleenrakennusta. Kansainvälinen yhteisö on myöhemmin auttanut perustamaan erityistuomioistuimen, joka on tuominnut useita punakhmerien johtohahmoja elinkautiseen vankeuteen. Monet syylliset eivät kuitenkaan koskaan joutuneet vastuuseen teoistaan.

Kambodzan nykytilanne: rauha, mutta ei unohdus

Tänä päivänä Kambodza on poliittisesti vakaa, mutta demokraattisesti hauras valtio. Vuoteen 2023 asti maata johti entinen punakhmerien komentaja Hun Sen, joka tunnettiin autoritaarisesta otteestaan ja poliittisten vastustajien vaientamisesta. Hänen poikansa Hun Manet nousi valtaan vuoden 2023 vaalien jälkeen, mutta skeptisyyttä vallanperimyksen demokraattisuutta kohtaan on runsaasti.

Kansanmurhan muistopäivä, 20. toukokuuta, tunnetaan nykyään kansallisena muistopäivänä. Aiemmin sitä kutsuttiin "vihan päiväksi", mutta sävy on muuttunut muistamisen ja sovinnon suuntaan. Silti kansanmurhan haavat ovat yhä auki – monilla on sukulaisia, jotka katosivat ilman selitystä, ja maassa on yhä tuhansia miinoja ja joukkohautoja.

Kambodzan kohtalo varoituksena  

Kambodzan kansanmurha muistuttaa meitä siitä, kuinka nopeasti ideologinen hurmos voi muuttua järjestelmälliseksi joukkomurhaksi, jos sitä ei pysäytetä ajoissa. YK ja muut kansainväliset toimijat painottavat, ettei kansanmurha koskaan tapahdu tyhjästä – siihen johtaa aina prosessi, jota voidaan seurata ja estää. Kambodzan kohtalo toimii varoituksena maailmalle: valppautta tarvitaan edelleen, etenkin nyt, kun monissa maissa populismi ja vähemmistöihin kohdistuva vihapuhe ovat jälleen nousussa.

Vaikka Kambodza onkin ottanut askeleita eteenpäin, menneisyys elää edelleen sen ihmisten muistissa. Todellinen jälleenrakennus ei ole vain taloudellista tai poliittista – se on myös moraalista ja muistamisen kautta tapahtuvaa.